Fossiili "Hibolites hastatus"

myyty

Myöhäisjurakausi, Oxford-vaihe n. 163,5 -157,3 miljoonaa vuotta sitten, Druegendorf, Saksa, yksityiskokoelmasta Hollannista.

Belemniitit (Belemnoidea) olivat pääjalkaisiin kuuluneita nilviäisiä jotka elivät jura- ja liitukaudella. Ne kuuluivat varsinaisiin (kaksikiduksisiin) mustekaloihin, joilla ei ollut ulkoista kuorta vaan sisäinen tukiranka. Lajin nimi, belemnoid, on peräisin kreikan kielen sanoista belemnon (βέλεμνον) "keihäs, nuoli" ja eidos (είδος) "luokka". Sisäinen tukiranka muodostui kartionmallisesta keskiosasta, vaippaontelosta (phragmocone), jonka tehtävä oli säädellä kammioissa olevan veden ja ilman määrää ja eläimen kelluvuutta. Luotia tai kynän kärkeä muistuttavaa tukirangan takaosaaa kutsutaan nimellä rostrum (monikossa rostra). Pitkänmallinen uloke toimi tasapainottavana ruumiinosana. Sen kuviointi muistuttaa toisinaan puunrungon vuosirenkaita. Vaaleammat kerrokset koostuivat puhtaista kalsiittikiteistä kun taas uloimmat kerrokset värjäytyivät orgaanisten ainesten vaikutuksesta tummemmiksi. Belemniteillä oli kymmenen lonkeroa, joista kussakin oli noin 30–50 paria pieniä, teräviä kitiiniväkäsiä. Belemniitit olivat lihansyöjiä ja petoja, kuten kaikki pääjalkaiset. Ne sieppasivat nopeasti pienet kalat, äyriäiset ja muut vesieläimet lonkeroiden väkäsiin ja jauhoivat ne papukaijan nokkaa muistuttavalla vahvalla kitiinileualla ja raastinkielellään (radula) pienemmiksi suupaloiksi. Kaikkien nykyisten mustekalojen (Coleoidea) katsotaan polveutuvan belemniiteistä. Belemniitit kuolivat sukupuuttoon liitukauden lopun joukkotuhossa noin 65 miljoonaa vuotta sitten.

Ainutkertainen, lähes täydellinen belemniitti (Hibolites hastatus) on peräisin Druegendorfista, Saksasta. Erinomaisessa kunnossa. Iänmukaista kulumaa, hiushalkeamia, minimaalisia lohkeamia. Likaa ja pölyä. Museokorjaukset. Belemniitti on käsitelty pintaa suojaavalla vernissakerroksella. Ex-museokokoelmasta. Kooltaan n. 12,3cm x 1,2cm x 1,1cm. Paino n. 27g.