Keraaminen pullo "Moche"

1350 €

Esikolumbiaaninen aikakausi, Moche-kulttuuri, vaiheet II - IV, n. 200jaa to 600jaa, Pohjois-Peru, yksityiskokoelmasta Tanskasta.

Loistelias Moche-kulttuuri (myös Mochica tai pre-Chimú) vallitsi Pohjois-Perun rannikolla noin 100jaa - 700jaa (laajennetun aikataulun mukaan 300 eaa. - 100 jaa). Se kuuluu epäilemättä koko muinaisen Perun keskeisimpien esihistoriallisten kulttuurien joukkoon. Kulttuurin piiriin lukeutui useita ideologiselta ja taiteelliselta taustaltaan samanlaisia valtioita. Lukuun ottamatta eteläisen Moche-alueen jokilaakson valtioita ne eivät kuitenkaan missään vaiheessa muodostaneet laajempaa liittovaltiota. Moche-kulttuurin muinaisjäännöksiä on tavattu kolmestatoista Perun pohjoisrannikon jokilaaksosta (La Lechestä etelän Huarmeyhin) noin 400 kilometriä pitkältä maa-alueelta. Moche-kulttuurin historia on yleensä jaettu karkeasti kolmeen ajanjaksoon: Moche-kulttuurin syntymiseen (varhainen Moche n.100jaa - 300 jaa.), laajentumisen ja kukoistuksen aika (keskinen Moche n. 300jaa - 600 jaa) sekä kaupunkien tiivistyminen  ja sitä seurannut romahdus (myöhäinen Moche n. 500jaa - 750 jaa).

Moche-kulttuurin vuosisatoja pitkä elinkaari käsitti monia eri vaiheita ja se on lähinnä keramiikan perusteella jaettu viiteen eri vaiheeseen. Keramiikan kehitys vaihteli kuitenkin jokilaaksosta toiseen, joten kronologian tarkka soveltaminen ei aina ole ongelmatonta. Varhaisvaiheessa (keramiikan tyylivaiheet I ja II) kulttuurin peruspiirteet muovautuivat hitaasti lähinnä Virú-kulttuurin (200eaa - 300jaa) pohjalta, mutta niissä on myös Cupisniquen (1500eaa - 500eaa) ja Salinarin (200eaa - 200jaa) piirteitä. Puhtaita Moche-kulttuurin esinelöytöjä ei tältä ajalta kuitenkaan tunneta. Vuosiin 300-600 jKr. ajoittuvaa ja keramiikan tyylivaiheet III sekä IV käsittävää keskivaihetta pidetään Moche-kulttuurin kultakautena. Myöhäiskaudella, tyylivaiheessa V Moche-keramiikassa on havaittavissa varhaisen Chimu-kulttuurin piirteitä.

Mochen, Virún, Chaon, Santan ja Chicaman keskeiset jokilaaksot olivat pian yhdistyneet Moche-ideologian alle. Moche-yhteiskunta oli järjestynyt ja hyvin johdettu. Sitä hallitsivat maallista ja uskonnollista valtaa käyttäneet soturipapit. Yhteiskuntaan kuului muun muassa kalastajia, kutojia, metalliseppiä, maanviljelijöitä, savenvalajia, palvelijoita sekä orjia. Mochet tunnetaan myös keksinnöistään. He ohjasivat Andeilta virtaavat vuolaat purot laajoihin keinokasteluverkostoihin, ja joita käytettiin maissin, papujen ja monien muiden viljelykasvien kasvattamiseen. Laaksojen rajallisen maanviljelyspinta-alan käydessä kasvavalle väestölle vähiin, Mochet ryhtyivät pian valloittamaan keskusalueensa eteläpuolisia laaksoja ulottaen valtansa lopulta yli 240 kilometrin päähän pääkaupungista. Mochen pääkaupunki sijaitsi jylhän vuoren (Cerro Blanco) juurella ja käsitti noin 300 hehtaarin alueen. Lukuisten asuinrakennusten, aukioiden, varastorakennusten ja työpajojen lisäksi Cerro Blancoon kohosi massiivinen Auringon temppeli (Huaca del Sol) jonka valtava alkuperäiskoko (n. 380 metriä x 160 metriä x 41 metriä) teki porraspyramidista koko muinaisen Perun suurimman savitiilirakennelman. Lähistölle rakennettiin pian myös toinen suuri pyramidi, Kuun temppeli (Huaca de la Luna), jonka sisäseinät ovat yhä edelleen täynnä värikkäitä seinämaalauksia jotka kuvaavat Moche-mytologioita ja tärkeimpiä rituaaleja. Molemmat porraspyramidit (huacas) rakennettiin noin vuonna 450 jaa., ja alun perin ne oli maalattu punaiseksi, valkoiseksi, keltaiseksi ja mustaksi. Porraspyramidit olivat sekä hallinnollisia että uskonnollisia keskuksia. Osa niistä oli myös hautapaikkoja. Samaan aikaan Mochen kanssa etelärannikolla kukoisti Nazcan kulttuuri (200eaa - 600jaa).

Moche-kulttuurin uskontoon ja taiteeseen vaikutti niin aikaisempi Chavín-kulttuuri (n. 900eaa - 200eaa). Mochet olivat polyteistisiä ja heillä oli useita merkittäviä jumalia. Tärkein näistä oli kuun jumalatar (Si), joka hallitsi niin vuodenaikoja, myrskyjä, sateita kuin maatalouttakin sekä jokapäiväistä elämää, koska kuu oli näkyvissä sekä yöllä että päivällä, toisin kuin aurinko. Luoja tai taivaan jumala (tai hänen poikansa) oli raivoisa Ai Paec (myös Ai Apaec), joka Moche-taiteessa kuvataan terävillä torahampailla, kookkaalla jaguaaripäähineellä ja käärmekorvakoruilla varustettuna, ja jonka katsottiin asuvan korkeiden vuorien solissa. Ai Apaec vaati usein ihmisuhreja. Niitä hänelle tarjottiin vangittujen vihollisten muodossa. Pimeyden jumala oli puoliksi ihminen, puoliksi jaguaari. Moche-taiteessa hänellä on tapana pitää kivestä liuskottua uhriveistä (tumi) toisessa kädessään ja katkaistua, usein verta valuttavaa ihmispäätä toisessa. Moche-kulttuurin viimeinen vaihe alkoi kuudennen vuosisadan loppupuolella. Moche-kulttuurin hiipumisen uskotaan johtuneen useasta eri syystä. Ainakin ilmastolliset katastrofit, laajenevan Wari-valtion aiheuttama paine ja yhteiskunnan sisäiset jännitteet edesauttoivat prosessin etenemistä.

Taiteenlajeista ehdottomasti merkittävin on keramiikka, jonka rikas ja naturalistinen kuvakieli on laajempi kuin minkään muun muinaisperulaisen kulttuurin. Astiamuodoista suosituimpia olivat perinteiset jalustinnokka-astiat, mutta monia muitakin astiatyyppejä tunnetaan. Kaikki astiat valmistettiin muottien avulla. Näistä kenties tunnetuimmat, nk. muotokuva-astiat esittävät joko muinoin eläneitä todellisia ylimyksiä tai Moche-mytologian tärkeitä hahmoja. Astiat olivat erittäin yksityiskohtaisia. Monet muotokuva-astiat esittivät henkilöitä, joilla oli fyysisiä epämuodostumia tai mahdollisesti taisteluissa syntyneitä vammoja. Viehättävien keraamisten pullojen ja astioiden koristeaiheina toimivat myös rannikon runsas fauna (mm. laamat, alpakat, kissaeläimet, hirvet, pöllöt, lepakot, etanat, ravut, kalat, sammakot, kondorikotkat) sekä maatalouden perinteiset viljelyskasvit (pavut, hedelmät, maniokit, maissit) sekä jokapäiväiset kohtaukset ihmisten elämästä ja mytologiasta. Erittäin suosittuja olivat eroottiset kuvaukset. Moche-keramiikassa anaaliyhdynnän kuvaaminen oli huomattavasti tavallista emätinyhdyntää yleisempi kuva-aihe. Eroottiset kuva-aiheet olivat pääasiassa heteroseksuaalisia, ja mies oli näissä dominoiva osapuoli. Veistoksellisen keramiikan lisäksi myös tavallista käyttökeramiikkaa tuotettiin, kuten maljoja, kulhoja (floreros) ja kuppeja. Hienompaa, yksityiskohtaisilla  maalauksilla koristeltua keramiikkaa tuotettiin mm. eliitin ja papiston hautalahjoiksi. Näissä oli usein kuvattuna taistelukohtauksia tai tärkeitä uhrirituaaleja vangittuine vihollisineen. Väreistä käytettiin beigen sävyistä, oranssinpunaista ja ruskeaa. Mustaa, valkoista ja keltaista harvemmin. Taiteenlajeista myös metallurgia kukoisti Moche-kulttuurin kaudella. Metallia osattiin valaa, juottaa ja seostaa. Eri metallien liittäminen osaksi samaa esinettä hallittiin, samoin kupariesineiden kultaaminen. Huomattava osa Moche-eliitin statusesineistöstä, kuten kaula- ja rintakorut, nenä- ja korvakorut, ranne ja nilkkarenkaat sekä päähineet valmistettiinkin juuri metallista.

Laama oli erittäin tärkeä eläin Andien kansoille. Se jalostettiin ilmeisesti noin 5000–6000 vuotta sitten guanakosta. Laamaa käytettiin Perussa perinteisesti kantojuhtana kuljettamaan raskaita kuormia jyrkkiä vuoristopolkuja pitkin. Sen villasta valmistettiin myös lämpimiä vaatteita. Äärettömän kaunis keraaminen pullo esittää laamaa joka kantaa selässään satulalaukkua tai -koria jossa on kaksi kookasta ruukkua. Laamalla on ilmeikkäät kasvot ja kookkaat korvat. Kaula ja jalat ovat lyhyet. Astiassa kaunis, syvän tummanruskea sävy. Hyvässä kunnossa. Toisessa korvassa museokorjaus, muuten täysin ehjä. Iänmukaista kevyttä kulumaa nokassa, likaa ja maa-ainesta. Iäkäs museon numerointi pohjassa. Kooltaan noin 17,0cm x 14,5cm x 9,0cm. Paino n. 330g.

Huom! Vastaavia kappaleita:

The Metropolitan Museum of Art, New York, Accession Number: 1983.546.20 (https://www.metmuseum.org/art/collection/search/314695)

Moche (Mochica) Culture (North Coastal Peru), sculptural stirrup spout bottle representing llama, Lima: Museo Nacional de Arqueología Antropología e Historia del Perú.

The Metropolitan Museum of Art, New York, Accession Number: 67.167.14 (https://www.metmuseum.org/art/collection/search/309482)

Yale University Art Gallery, New Haven, Connecticut, Accession Number: 2013.58.1 (https://artgallery.yale.edu/collections/objects/181141)

Lainaukset, viitteet ja lähteet:

Kultakruunu ja höyhenviitta: Inkat ja heidän edeltäjänsä - Perun kolme vuosituhatta, Anneli Ilmonen & Jyrki K. Talvitie, Tampereen taidemuseo, 2001. Sarja: Tampereen taidemuseon julkaisuja 95.

Tykit, taudit ja teräs: ihmisen yhteiskuntien kohtalot, Jared Diamond, Suomentanut Pietiläinen, Kimmo. Helsinki: Terra Cognita, 2005.

Prehistory of the Andean Peoples, James Q. Jacobs, 30.4.1998.(http://www.jqjacobs.net/andes/andes_prehistory.html)

Art and Ritual: Culture of the Enigmatic Moche People, Marga Patterson, Daily Art Magazine, 20 Oct. 2022. (https://www.dailyartmagazine.com/art-culture-moche-people/)

Moche Civilization, Mark Cartwright, World History Encyclopedia. Last modified August 20, 2014. (https://www.worldhistory.org/Moche_Civilization/)

Who Were The Moche, Northern Peru’s Ancient Civilisation?, Lucy Davidson, Historyhit, 26 Aug 2022. (https://www.historyhit.com/who-were-the-moche-northern-perus-ancient-civilisation/)

Moche culture, an introduction, Dr. Sarahh Scher, Khan Academy.(https://www.khanacademy.org/humanities/art-americas/south-america-early/moche-culture/a/moche-culture-an-introduction)

Moche Civilization: Northern Peru’s Ancient Artisans, Peruforless, October 26, 2020

The Moche Culture, A Beginner's Guide to the History and Archaeology, K. Kris Hirst, ThoughtCo. (https://www.thoughtco.com/moche-culture-history-and-archaeology-171842)

Britannica, The Editors of Encyclopaedia. "Moche". Encyclopedia Britannica, 19 Oct. 2016  (https://www.britannica.com/topic/Moche)