Esiliinan solki "Gedi"

myyty

Dhringgrin (Tingrin) maakunta, Xigazê, Tiibet, 1800-luvun loppu tai 1900-luvun alku, yksityiskokoelmasta Suomesta.

Tiibet on autonominen alue Kiinan kansantasavallan länsiosassa. Himalajan ylängöllä sijaitsevaa Tiibetiä kutsutaan usein "maailman katoksi" ja se käsittää valtavan alueen (pinta-ala on yli 2,5 miljoonaa neliökilometriä) joka on kooltaan kaksi kolmasosaa Intian kokoinen tai vaihtoehtoisesti yli kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin Itävalta, Tanska, Ranska ja Saksa yhteensä. Yli 4,380 metrin korkeudessa lepäävää ja silminkantamattomiin jatkuvaa Tiibetin tasankoa reunustaa kolme jättimäistä vuoristoryhmää, joihin kuuluvat maailman korkeimmat huiput. Tiibetin alueelta alkavat useimmat Aasian suurimmista joista, itään ja etelään virtaavat Keltainenjoki, Jangtse, Mekong, Salween ja Bharmaputra. Tiibetin väestöstä etnisiä tiibetiläisiä on noin 92 prosenttia. Muita kansallisuuksia alueella ovat mm. monpat, ihobat, huit, dengit, tamangit, lhobat ja šerpat. Tiibetillä on pitkä historia, ja se on ollut vuoroin itsenäinen ja vuoroin valloitettu. Tiibetin kansan, kielen ja kulttuurin systemaattinen sortaminen on kuitenkin voimistunut 1900-luvun puolivälistä alkaen. Tiibet oli ollut vain nimellisesti osa Kiinaa, mutta käytännössä itsenäinen Kiinan tasavallan vuosina 1912-1949. Mao Zedongin johtamat kommunistit kuitenkin hyökkäsivät 7. lokakuuta 1950 Tiibetiin liittääkseen sen osaksi Kiinaa. Tästä alkoi mustaakin mustempi aikakausi Tiibetin historiassa. Vähäisen vastarinnan jälkeen Tiibetin oli taivuttava kiinalaisten teknisesti ja lukumääräisesti ylivoimaisen armeijan edessä. Tiibetin väkivaltaiseen miehitykeen kuului tiibetinbuddhalaisuuden tukahduttaminen, luostareiden systemaattinen tuhoaminen, poliittisen vapauden ankara rajoittaminen sekä laajamittaiset ja järjestelmälliset vangitsemiset, pakkoabortit, kidutukset ja teloitukset. 10. maaliskuuta 1959 tiibetiläiset nousivat kapinaan kiinalaisia miehittäjiään vastaan. Kiina kukisti kansannousun verisesti ja otti alueen entistä tiukemmin komentoonsa. Tuolloin yli 100 000 tiibetiläistä lähti hengellisen johtajansa Dalai Laman johdolla maanpakoon Intiaan. On arvioitu että vuoden 1959 jälkeen yli 1,2 miljoonaa tiibetiläistä on surmattu, 6000 luostaria tuhottu ja tuhansia kidutettu ja vangittu valheellisin perustein. Viime vuosista lähtien tiibetiläiset eivät ole voineet enää opiskella edes omalla kielellään.

Tiibetin pääuskonto on buddhalaisuus, joka saapui Intiasta ja nousi maan pääuskonnoksi 600-luvulla. Tiibetinbuddhalaisuus eli lamalaisuus kuuluu mahayanabuddhalaisuuden piiriin ja on värikäs ja mielenkiintoinen yhdistelmä maan vanhaa bön-uskontoa, Intiasta levinneitä Buddhan oppeja sekä usean eri Dalai-Laman opetuksia. Tiibetinbuddhalaisuus jakautuu useaan koulukuntaan, joista nyigma eli vanha koulukunta on alkuperäisin ja 1300-1400-luvuilla syntynyt gelug-koulukunta taas nuorin ja samalla johtavin. Näiden ja muiden oppien lisäksi Tiibetissä vaikuttaa bön-uskonto, jonka juuret ovat esibuddhalaisessa uskonnossa.

Xigazêssa (kutsutaan myös Shigatse) ilmasto on käytännössä läpi vuoden viileää tai jäätävän kylmää. Perinteiset vaatteet kuten takit, puvut, shaalit, kaavut, päähineet ja esiliinat valmistetaan lämpimistä luonnonmateriaaleista kuten lampaannahasta ja villasta. Takeissa on paksut turkisvuoret ja joiden hihansuut ja päärmeet on koristeltu monesti kangaskaistaleilla tai turkiksella. Naiset käyttävät lämpimiä, värikkäitä esiliinoja. Tiibetiläiset käyttävät paljon jalometalleja ja korukiviä, etenkin kultaa, hopeaa, pronssia, turkoosia, punaista korallia, meripihkaa, lapis lazulia, helmiä ja jadea. Kultaa ja hopeaa pidetään ylellisinä, arvokkuuden, jalouden ja puhtauden symboleina. Xigazên alueen naiset naiset käyttävät perinteisen, lämpimän kaavun (chuba) kanssa moniväristä, raidallista esiliinaa (bangdian). Vyön lisäksi vyötärölle kiinnitetetään taidokkaasti koristeltu hopeasolki (gedi) joka pitää esiliinan tiukasti paikallaan. Dhringgrin (Tigrin) maakunnassa soljet ovat erittäin kookkaita, usein yli 20cm pitkiä ja ne saattavat peittää koko vyötärön.

Erittäin näyttävä, kookas ja iäkäs heikkolaatuisesta hopeasta (ei testattu) taottu perinteinen solki. Huolellisesti valmistetun soljen pinta on koristeltu kauttaaltaan yksityiskohtaisin pakotuksin, kaiverruksin ja kohokuvioin. Aiheina toistuvat kukka- ja lehtikuviot, viehättävät ornamentit, linnut ja mytologiset taruolennot. Pitkänmallisen soljen alaosasta roikkuu pyöreä koristeellinen rengas. Takapuolella kaksi terävää koukkua jolla solki on kiinnitetty villakankaaseen. Ensiluokkaisessa kunnossa. Iänmukaista mitätöntä kulumaa, pieniä kolhuja, pölyä ja likaa. Kooltaan noin 21,5cm x 9,3cm x 0,7cm. Moderni teline kuuluu kauppaan.

References, citations and sources:

Tibet, Victor C. Falkenheim, Hugh E. Richardson, Turrell V. Wylie & Tsepon W.D. Shakabpa, Encyclopedia Britannica, 3 Dec. 2022. (https://www.britannica.com/place/Tibet)

Tibetan Clothing and Diverse Tibetan Dress Culture, Catherine, Greattibettour, Updated 7/2022. (https://www.greattibettour.com/tibetan-culture/tibetan-clothing.html)

Apron Clasp with Zoomorphic Figures, Collections, Bowers Museum.(https://collections.bowers.org/objects/131568/apron-clasp-with-zoomorphic-figures)